Itsenäisyyspäivä lasten silmin
Joulukuun kuudes on Suomelle erityinen päivä. Itsenäisyyspäivä on juhla, jonka merkitys voi tuntua pienelle lapselle etäiseltä — mutta oikealla tavalla kerrottuna siitä voi tulla ymmärrettävä ja jopa koskettava. Lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita tarinoista, ja Suomen itsenäisyyden tarina on kertomisen arvoinen.
Kerro tarinaa, älä lukuja
Pienet lapset eivät tarvitse vuosilukuja eivätkä poliittisia yksityiskohtia. Sen sijaan he tarvitsevat tarinan. Kerro, miten Suomi oli ensin osa Ruotsia ja sitten Venäjää. Kerro, miten suomalaiset halusivat päättää omista asioistaan. Ja kerro, miten eräänä joulukuun päivänä vuonna 1917 Suomi sai vihdoin olla oma maansa.
Tarina voi olla yksinkertainen ja silti tosi. Lapset ymmärtävät hyvin ajatuksen siitä, että saa päättää omista asioistaan — sehän on heille itselleenkin tärkeää.
Kynttilät ikkunalle
Yksi kauneimmista itsenäisyyspäivän perinteistä on sinivalkoisten kynttilöiden sytyttäminen ikkunalle. Tämä on konkreettinen tapa, jolla lapsikin voi osallistua juhlintaan. Kynttilöiden valitseminen, asettelu ja sytytys voivat olla lapsen vastuulla.
Kynttilöiden sytyttäminen on myös hyvä hetki kertoa, mitä sinivalkoinen lippu merkitsee ja miksi se liehuu jokaisessa lipputangossa juuri tänään. Pienet symboliset teot jäävät lasten mieleen.
Sankarihautausmaat ja muistomerkit
Vierailut sankarihautausmailla tai sotamuistomerkeillä ovat monille perheille osa itsenäisyyspäivää. Lapselle kokemus voi olla vaikuttava, kunhan se tehdään lapsen ikätasoon sopivalla tavalla.
Ei tarvitse puhua sodan kauheuuksista. Sen sijaan voi kertoa, että monet ihmiset tekivät paljon töitä ja uhrauksia, jotta me saisimme elää vapaassa maassa. Kansallismuseon näyttelyissä Suomen historiaan voi tutustua tavalla, joka avautuu myös lapsille — esineet ja kuvat kertovat tarinoita sanojakin paremmin.
Linnan juhlat lasten silmin
Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotto on monelle perheelle tuttu televisiotapahtuma. Lasten kanssa voi seurata juhlien alkua ja ihastella pukuja, mutta koko illan katsomista ei tarvitse vaatia.
Linnan juhlista voi tehdä myös leikin. Lapset voivat järjestää omat linnan juhlat kotona — pukeutua juhlavasti, kätellä toisiaan ovella ja tanssia olohuoneessa. Leikki tekee juhlapäivästä ikimuistoisen.
Itsenäisyys on myös arkea
Itsenäisyyspäivä on hyvä tilaisuus puhua lasten kanssa siitä, mitä vapaus ja itsenäisyys tarkoittavat arjessa. Saamme käydä koulua, puhua omaa kieltämme, leikkiä vapaasti ja elää turvassa. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikkialla maailmassa.
Lapsille voi kertoa, että itsenäisyyttä pitää myös vaalia. Se tarkoittaa toisten kunnioittamista, yhteisten sääntöjen noudattamista ja vastuun kantamista. Näin itsenäisyyspäivän merkitys laajenee historiasta nykyhetkeen.
Yhteinen juhlapäivä
Itsenäisyyspäivä voi olla perheelle rauhallinen ja arvokas päivä. Kynttilöiden loimu ikkunalla, hyvä ruoka, ehkä Tuntematon sotilas televisiosta ja yhdessäoloa ilman kiirettä. Kun lapsi saa vuosi toisensa jälkeen kokea itsenäisyyspäivän osana perheen perinnettä, sen merkitys syvenee luonnostaan.
Jokainen sukupolvi löytää oman tapansa juhlia. Tärkeintä on, että juhla säilyy — ja että lapset ymmärtävät, mistä siinä on kyse.